Foto: Jaime Magaña.

X-Tsu’uj.

In na’e’ ku tsikbaltik ten bix úuchik u yantal le baajo’. Ku ya’alik tene’ anchaj bin juntúul máak jach ts’u’ut, kéen yanak u yu’ulabe’ chéen bu’ul ku síik jaantbil, tak ti’ u paalale’ chéen k’utbil iik ku ts’áajik.

Juntéenake’ t’a’an janal ti’ jump’éel naj ku p’áatal tu kajtalil x-Kuxché, le máake’ ka’aj sáaschaje’ ka’aj jo’op’ u bin te’e tu’ux t’a’an janale’; ka’aj k’uch te’ naje’ ka’aj k’a’am yéetel uts. Bisa’ab tu yiknal jump’éel mayak che’ tu’ux yaan u jeejeláasil janalo’ob meenta’an yéetel bak’, le ka’aj tu yilaj ma’alob u tséenta’ale’ ka’aj tu ya’alaj beya’:

–Yaan in tséentik in wu’ulabo’ob yéetel ba’al ki’.

Tu jeel k’iine’ u yatane’ táan u meentik x-tsu’uj, ti’ lelo’ ka’aj tu yilaj táan u k’uchul u yíits’ine’, ka’aj tu ya’alaj ti’ u yatan beya’:

–Eyaj x-nuuk, ta’ak le janalo’ tumen táan u taal in wíits’in.

–¿Tu’ux kin in ta’akej? –ka’aj núukta’ab ti’.

Ka’aj túun tu ya’alaj, ka’aj mu’ukuk ts’u’ lu’um. Bey úuchik u meenta’alo’. Ti’ lelo’ ka’aj k’uch u yíits’in, ka’aj tu k’amaj yéetel uts, a’ala’ab ti’ ka’aj u xéektubaj, ka’aj tu chu’unsaj u tsikbalo’ob. Ma’ sen sáam jo’op’ok u tsikbalo’obe’ ka’aj t’a’ano’ob janal tumen le x-ko’olele’. Chéen k’utbil iik tu jaanto’ob. Ts’o’ok u bin u yíits’ine’ ka’aj bin yéetel u yatan u jáal le x-tsu’uj muka’ane’, chéen táan u jáalko’obe’ ka’aj tu yilo’ob mix ba’al yani’, chéen jump’éel jool ku bin yáanal le lu’umo’.

Le mejen x-tsu’uje’ kuxlajo’ob, le beetik ku ya’ala’ale’ le mejen bajo’obo’ beyo’ob mejen x-tsu’uje’, túuts’tak yéetel u poolo’obe’ wóolistak.

Kanxoc, Valladolid, Yucatán.
Recopiló y tradujo: Aarón Puc Chi.